Hengissä ollaan - hiljaiselosta huolimatta!
Teen vain niin paljon töitä, ettei jaksa / ehdi päivittää tätä päiväkirjaa..Nyt sesonki todella on alkanut. Meitä on matkamuistoliikkeessä kolme työntekijää (kaikki suomalaisia - meillä on kiva pikku mafia täällä..) ja tuntuu, ettei sekään välillä ole tarpeeksi. Pääasiallinen asiakasryhmä on bussituristit, joita saapuu pihaan joka päivä yli kymmenen bussilastillista. Parhaimmillaan pihasta on laskettu yhtä aikaa seitsemän bussia, ja kun liike ei kuitenkaan mikään suuren suuri ole, ahtaaksi käy. Kolme tyttöä sitten takoo kassaa sormet kipeinä, ja siltikin ruuhkaa syntyy. Mutta edelleen työ on aivan pirun mukavaa, eikä hetkeäkään ole kaduttanut Norjaan lähteminen tai työnvaihto ekalla viikolla.
Minun vastuu täällä on sikäli vähän kasvanut, että olen ollut nyt pomon ollessa poissa vastaavana täällä.
On myös tosi hauskaa asua yhteismajoituksessa muiden työntekijöiden kanssa, koska tämähän on ensimmäinen kerta, kun asun ns. "solukämpässä", ottamatta huomioon, että meidän perheen eläminen taisi joskus vaikuttaa melkoiselta soluasumiselta, kun äiti, isä ja minä kaikki asuttiin saman katon alla ja kaikki opiskeli. Rattoisasti tapeltiin, kuka keittää kahvit tai laittaa pakastepitsan uuniin, hah! Mutta siis kaikki kämppäkaverit täällä on kyllä tosi mukavia, enkä usko, että meillä tulee olemaan mitään ongelmia.
Ai niin, olen ostanut auton olematta Suomessa itse paikalla. No ei vainen: isä soitti yhtenä päivänä ja tarjosi ostettavaksi Vectraansa. Se on sitten kesän jälkeen minun, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan. Melkein pakko minulla on ollakin parempi auto, kun nyt talvella työmatkoja tulee kuitenkin parisensataa kilsaa viikossa, kyllä se miestä söisi Rooppelilla (=Romu Ooppeli) rymmyyttää ne matkat.
Jotenkin ajattelisi, että olisi kamalasti kerrottavaa kaikesta, mutta eipä minulla ole. Vai kiinnostaako teitä, milloin me saatiin lisää limukkaa tai kun minun ollessa vastaavana meillä liikkeessä oli ainakin kolme bussilastillista porukkaa, ja samanaikaisesti kahvilassa hajosi sekä kahvinkeitin että kassakone? No, jotain uutta taas ensi kerralla.
Kirjoitelkaa kuulumisia! Ikävä on edelleen (paitsi ruisleipää, jota sain tuliaisina Suomesta.)
posted by Heli @ 1:35 PM
0 Comments:
Post a Comment
Subscribe to Post Comments [Atom]
<< Home