Unesta vielä
Viime yö meni entistä heikommin. Tasan yhden kerran olin oikeasti lähellä nukahtamista jo valot ja silmälasit pois laitettuani. Ja sitten kuuluu ikkunan takaa parvekkeelta TRII-TRII-TRII-TRII, eikä se tunnu loppuvan ikinä. Jopa eläinrakkaana ihmisenä teki mieli ottaa tussari ja lahdata ne perkeleen linnut, jotka siellä mekastivat. Lopputulos: olin hereillä kuudelta, kun herätyskello soi. Aamulla nukuin sitten pari tuntia.Oman diagnoosini perusteella minulla on nukahtamisvaikeuksia, nukahtamisongelma. Ei uniongelmaa, sillä nukun kyllä kuin tukki, kunhan vain uneen pääsen. Yritin hakea nukahtamisvaikeuksista tietoa netistä, mutta mitään oikein kattavaa ja luotettavaa ei jäänyt pikaisella silmäyksellä käteen. Nukahtamisongelmia tuntuu olevan vain vauvoilla, vanhuksilla ja eläimillä.
Eilen muuten keksin yhden syyn, miksi nukahtaminen saattaa olla niin vaikeaa minulle. Poden syyllisyyttä, jos nukun pitkään, vaikka olisi tehtävänä töitä. Myös elämänrytmini on omituinen (yöt hereillä, aamupäivät sikeitä), eikä se ole omiaan pitämään yllä sosiaalista elämää, koska muilla ei tunnu olevan sama rytmi. Ärsyttää nukkua, kun kaverit pyytävät kahville.
Haen nyt kahvia, herään, ja lähden myymään lippuja asfalttisprinttiin. Meitä oli seuran kauden päättäreissä paikalla 17 pelaajaa, enkä meinannut talkoisiin saada viittä. Teki mieli ottaa se mikki käteen ja suomentaa pari asiaa.
posted by Heli @ 12:54 AM
0 Comments:
Post a Comment
Subscribe to Post Comments [Atom]
<< Home